Ensimmäinen ylläpitohoito

Kävin tänään sairaalassa saamassa ensimmäisen rituximab -ylläpitohoidon.

Toissapäivänä otetut verikokeet kertoivat neutrofiilien nousseen nyt edellisestä 0.9:stä arvoon 1.0 joka lääkärin mielestä on jo turvallinen taso.  Myös Hbl oli noussut viime kerran arvosta 117 arvoon 129. Viime kerralla alakantissa ollut munuaisarvo (46) oli myös nyt noussut normaalin alarajaan eli lukemaan 50.

Lääkäri soitti siis jo heti keskiviikkona kun kokeet olivat valmistuneet. Ehdotti että olisi tämä hoito vasta ensi viikon maanantaina kun on kuulemma ruuhkaa tässä loppuviikosta. Sanoin ettei se oikein käy, kun pitäisi mennä maanantaina töihin puolen vuoden sairasloman jälkeen, eikä tämän ylläpitohoidon vuoksi mitään sairaslomaa tulisi olemaan. Sovittiin sitten hoito kuitenkin  tälle perjantaipäivälle ja kas eihän siellä ollut edes niin monta potilasta kuin olis ollut paikkoja päiväpolin "tippahuoneessa".

Tiputus itsessään oli tavanomainen. Hiljaisella nopeudella ja kortisonin kera. Valmista tuli jo 2,5 tunnissa. Lääkäri kävi pikaisesti ennen hoidon aloittamista ja kertoi että verikokeet ja kontrollikuvaus on sitten helmikuun lopulla ja siitä aika tulee postissa myöhemmin. Saan siin tyytyä kuuntelemaan selän puolella silloin tällöin tuntuvaa jomotusta siihen asti, koska kuvauksiakaan ei voida liian tiheään tahtiin tehdä. Hänen mielestään se on mitä todennäköisimmin sytostaattien jälkivaikutuksia. Ajoittaista se tuntemus vaan onkin, mutta tietysti aiheuttaa tietynlaista epävarmuutta. 

Mutta ehkä ajatukseni eivät jouda askartelemaan enää niin paljon omassa kehossa kun maanantaina palaan työpaikalle. Olen jo kärsinyt unettomuutta muutamana yönä mokoman takia ja nähnyt toisaalta myös kaikenlaisia unia, joissa mm. yritin upottaa minua irtisanomaan tulleen henkilön päätä vessanpyttyyn :) Melko villi on siis ihmisen alitajunta ja asioiden käsittely siellä. Ehkä pitäydyn vähän asiallisempana tuli mitä tuli.

Nyt menen laittamaan pullon kuohuviiniä kylmenemään ja huomenna aion nostaa maljan uudelle paremmalle vuodelle!

Hyvää Uutta Vuotta siis kaikille!

Ylläpitohoito vähän lykkääntyi

Lomaviikko hurahti todella nopeasti ja on enää muisto vain. Aurinko ja matkalla olo yleensäkin valmiine ruokineen ja rennnompine oloineen tulivat todella tarpeeseen. Nukuinkin siellä joka yö todella hyvin. Liekö ollut osuutta joka iltaisella ruuan kanssa nautitulla parilla lasillisella punaviinillä.

Joulua olen valmistellut pikkuhiljaa ja kuunnellut jo viime viikon alusta asti Jouluradion joululauluja, poltellut kynttilöitä ja viritellyt kaikenlaisia pieniä joulujuttuja ympäri taloa. Miehen kanssa käytiin keskiviikkona kirkossa laulamassa kauneimmat joululaulut. Kyyneleet tulivat väkisin silmiin kun muistin kuinka olimme käyneet koko sisarusparvi aina joulun alla laulamassa dementoituneelle äidillemme vanhainkodissa. Tietysti en voinut välttää ajatusta siitäkin olisinko itse täällä ensi jouluna laulamassa.

Mutta nyt on nyt, elämä on tässä, tänään! Kuusikin on  jo koristeltuna, kinkku uunissa ja alan kohta sössäilemään muutakin ruokapuolta.

Kävin maanantaina verikokeissa. Lääkäri soitti tiistaina ja kertoi olevansa sitä mieltä, että lykätään ylläpitohoidon aloittamista yli joulun. Syynä neutrofiilien hieman liian alhainen taso. 23.11. otetussa kokeessa arvo oli 1.3 ja nyt  19.12. otetussa 0.9. (Normaaliarvothan ovat 1.6 -6.2). Viimeksi Hbl 115, nyt 117. Maksa- ja munuaisarvot viime kerralla normaalit.

Ihmettelin mistä tämä nyt johtuu. Selitykseksi tarjottiin sitä, että kun olin saanut Neulasta-piikin ennen viimeistä sytostaattia 24.10 sen vaikutus valkosolujen tuotantoon olisi nyt vasta lopullisesti lakannut ja se aiheuttaisi tuon notkahduksen. Tiedä häntä sitten. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että viikkokin tekee ihmeitä ja antaa luuytimelle aikaa toipua sytostaateista ja korjata tuota neutrofiilien tilannetta. Sitä en älynnyt kysyä mitä sitten tapahtuu jos arvo ei olekaan noussut. Aloitin kuitenkin taas juomaan punajuurimehua siinä toivossa, että se olisi sisältämänsä foolihapon vuoksi avuksi valkosolujen kehittymisessä.

Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Munuaisarvoa ei normaalisti kontrolloida enää tässä vaiheessa, mutta minulla kun on vain se yksi ja olen siitä vähän huolissani sekin koe tässä viimeisessä otettiin. Tulos 46, (normaaliarvot ovat 50-90). Lääkäri kuitenkin sanoi että tuo hieman alhainen arvo ei mitään haittaa, minulla kun muutenkin ollut koko ajan vain 53 tai 54. Munuainen toimii hyvin. Liian korkeat arvot, vasta yli 100, tarkoittaisivat toimintahäiriötä. Maksa-arvot olivat ihan normaalit.

Yritän siis viettää rauhallisen joulun ja menen ensi keskiviikkona 28.12. uuteen verikokeeseen. Jos neutrofiileja on riittävästi rituximabi annetaan heti seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, siis viimeistään 30.12.

Sitten onkin töihin paluu 2.1. Tosin luottamusmiehen kertoman mukaan siellä varmaan odottaa minua se irtisanomisilmoitus. Mutta en anna senkään nyt häiritä mielenrauhaani.

Toivotan Onnellista Joulua kaikille!

Olisi pikkuinen mökki, metsän keskellä vaan.

Pimeys pehmein sormin koskisi ikkunaan.

Olisi liedessä liekki, ja tuoksuva pihkapuu.

Joululaulua hiljaisuuden kuulemaan unohtuu.