Tuntuu siltä, että alkaa vaikuttaa olo ihan ihmiseltä taas. Juiliva kipu on vähentynyt, joskaan ei ihan kokonaan poissa. Höyryveturitunnelmakin on helpottanut, eikä ole niin onttoa oloa. Mutta kyllä tämä laihdutuskuurista käy. Vaikka olen syönyt mielestäni melkein tavallista enemmän ja vetänyt nesteitä n. 3 litraa/pvä niin reilut 2 kiloa on painosta tippunut siitä huolimatta. Laskeskelin, että voipi olla että 6 kerran jälkeen on 15 kiloa pois. Onneksi on tätä alkumassaa mistä ottaa.
Verikokeissa kävin eilen aamulla ja lääkäri soittaa tuloksista maanantaina. Toivottavasti leukosyyttien arvo ei ole täysin romahtanut. Sain tosin Kelalta jo päätöksen lääkkeiden korvattavuudesta. Sairaalassa kerrottiin että esim. leukosyyttejä voidaan tarvittaessa nostaa pistoksella, jonka hinta apteekissa on 1000 €/pistos. Korvattuna siitä ei tarvitse maksaa kuin 3 €. No, tiedänpähän ainakin miksi olen veroni maksanut ja kaikki muutkin ihmiset. Muutenhan tuo ei olisi tässäkään yhteiskunnassa mitenkään mahdollista.
Samainen posti toi myös toisen kirjeen jonka otsikko pani hieman hymyilemään. Apuvälinemaksusitoumus...
300 € peruukin hankkimiseksi. Apuvälinehän se :) Hyvä asia sinänsä, koska jossain vaiheessa on pakko mennä enemmän tai vähemmän "virallisesti" ihmisten ilmoille ja syksymmällähän se käy lämmittävästä hatusta vallan mainiosti. Tuohon summaan varmaan joutuu laittamaan kyllä vähän lisääkin. Ehkäpä ensi viikolla menen katsomaan itselleni uuden "pään". Ihan vaan varalle, koska seuraava hoidon jälkeen voi jo olla että alkaa olla tarvetta. Nyt ei tosin vielä ole hiuksia pudonnut sen enempää kuin normaalistikaan. Sitä paitsi läheinen tavaratalo justiin mainosti sellaisin kirjavia päässä pidettäviä tuubihuiveja 1,50 €. Ihan varmaan passeleita kotioloihin ja vaikka kauppareissulle, silloin kun sinne uskaltautuu.
Tässä on siis nyt puolitoista viikkoa aikaa hoitaa kuntoaan ennen uutta hoitoa. On yritettävä ulkoilla ja pieni lihaskunnon ylläpitokaan ei olis pahitteeksi. Korttelin ympäri lenkkejä olen pari tehnyt tänäkin aikana. Onneksi alkaa kypsyä vadelmat ja viinimarjat. Niitäkin täytyy napostella, että saisi oloaan kohenemaan mahdollisimman paljon.
Aion tentata lääkäriä vielä tuosta kivun tunteesta, aiheutuuko se kenties huonojen solujen hajoamisesta vai mistä.
Ainakin on lohdullista huomata, että kainalossa ja nivusissa tuntuvat patit ovat selkeästi jo pienentyneet. Ehkä kipuun on jotain parempia apuja olemassa kuin neuvo ottaa Panadolia, jolla ei juurikaan mitään vaikutusta ollut enkä sitä sitten turhan päiten ole alkanut enempiä popsimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti