Olin biopsiassa viime maanantaina. Koepala otettiin silloin. Tosin ei sekään taas alkuun meinannut sujua niin kuin piti. Olin saanut kirjeessä ajan perjantaille 27.4.12 jossa kerrottiin, että on varattuna aika kirurgian poliklinikalla lääkärin vastaanotolle. Sitä vähän mielessäni ihmettelin, että miksi lääkärille kun aikaisemmin otetussa koepalan leikkauksessa menin suoraan päiväkirurgiaan. Mutta ajattelin, että kaipa lääkäri katsoo ensin ja sitten tehdään toimenpide.
Ja katin villat, kun menin sinne vastaanotolle lääkäri tosiaan katsoi paikan ja totesi sitten että aika tulee sinulle postissa viikon kuluessa vaikka hän vähän ihmettelee miksi minut yleensä on joku laittanut sinne kir.pkl tulemaan kun hänenkin mielestään pitäisi olla aika päiväkirurgiaan. Silloin pomppasin oikein seisomaan ja sanoin ettei tämä nyt kyllä näin voi mennä ja selitin että saamani ylläpitohoidon rytmi menee ihan sekaisin jos tämä koepalan vastaus ei ehdi tulla ennen seuraavaa lääkkeen antoa ja sanoin kai ettei ole potilaan vika jos joku on heillä tyrinyt homman. Nuori naislääkäri näytti suorastaan pelästyneeltä kun ehdotin että eikö sitten osaston kautta voisi päästä jo aikaisemmin toimenpiteeseen. Sanoi sitten, että voisihan sitä kysyä ja hänen sihteerinsä alkoi asiasta soittelemaan. Seisoin edelleen ja kas ilmenikin, että kirurgian osaston kautta homma hoituisi heti viikonlopun jälkeen maanantaina eli vappuaaton aamuna klo 7. Sanoin että kiitos ja niiaus :) olkoon vaikka jouluyö niin olen silloin valmiina tulemaan! Joten eipä siinä käynnissä kovin kauan mennyt ja suunnistin takaisin töihin ja sanoin, että oli sattunut joku sekaannus ja aika pieneen kirurgiseen toimenpiteeseen olisikin joskus myöhemmin.
30.4. leikkaus hoitui paikallispuudutuksessa, poistettiin vasemmasta nivusesta toinen niistä pallukoista jotka siihen oli takaisin ilmaantuneet ja samoilla lämpimillä otettiin pois myös vasemmassa reidessä jo vuosia minua vaivannut pieni ihomuutos. Olinkin valmiina lähtemään kotiin jo puolen päivän aikaan. Loppupäivä meni sitten torkuskellessa kotosalla, olinhan kuitenkin saanut sen verran rauhoittavia etten ollut ihan terävimmilläni. Siinä siis meni vappuaatto, mutta Vapunpäivänä menimme jo mieheni tädin miehen 70 v. juhliin. Tuo vappuaatto oli minulla muuten vapaa työharjoittelusta, koska en olisi voinut sinne itsekseni jäädä kun vakituisella tekijällä se oli sovittu vapaaksi. Joten selvisin sen kummemmitta selityksittä työpaikallakin.
Tänään sitten oli lääkärin soittoaika. Kertoi tutkimuksen tulokseksi, että kysymyksessä on edelleen sama tauti kuin alun perin. Ei siis ole muuttunut ärhäkäksi ja äkkiä leviäväksi vaan on edelleen rauhallista hitaasti kasvavaa mallia. Tämä on nyt vaan tätä....ajatella, ja viime vuonna samaan aikaan tuo "tämä" oli kamala peikko!
Hän kertoi keskustelleensa kollegansa kanssa ja olivat tulleet siihen tulokseen, että tässä vaiheessa ei kannata lähteä sytostaattihoitoihin vaan jatketaan Rituximab ylläpitohoitoa ja sen lisäksi minulle annetaan täsmäsädehoitoa 10-15 kertaa. Hoito annetaan peräkkäisinä päivinä paitsi ei viikonloppuisin. Kerralla ei hoidossa mene kuin hetki, valmistautumisineen ehkä vartti tai puoli tuntia. Ennen sädehoitojen aloittamista on kuitenkin lääkärin vastaanotto siellä sädehoitoyksikössä jossa suunnitellaan hoito tarkemmin. Aika tulee siihen vielä tämän kuun puolelle ja omasta toivomuksestani hoidot alkavat sen jälkeen vasta kesäkuun puolella.
Minulla on ammattitutkintoni näyttökoe 28.5. ja sillä viikolla päättyy työharjoitteluni. Sitten on tyttären ylioppilasjuhlat 2.6. ja sen jälkeen olen taas vailla tekemistä, joten joudan vallan mainiosti rahtaamaan kolmekin viikkoa sairaalaan ja takaisin kerran päivässä. Onneksi ei tarvitse mennä mihinkään kauemmas kun uusi sädehoitoyksikkö on nyt täälläkin käytössä.
Kesäkuussa on jo kesä varmasti, ainakin jonkunlainen. Aion nauttia siitä ja levätä kaikesta tutkintosuorituksen ja juhlajärjestelyjen tuomansa hässäkästä, saada hoidot ja sitten toivon olevani hyvässä kunnossa ja iloisin mielin lähtemässä ansaitulle jo varattuna olevalle Pariisin matkalle 6.7.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti